(Julkaistu Helsingin Sanomissa 5.6.2019.)
Antti Rinteen (sd.) johdolla neuvotellussa hallitusohjelmassa on tavoite, että Suomen työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Päämääränä on ”ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä”.
Hallitusohjelman sisältö on ongelmallinen aikana, jolloin ihmistyön kysynnän jatkuvuus on epävarmaa. Tekniset innovaatiot ovat toistaiseksi lähinnä helpottaneet ja tehostaneet ihmisten ahertamista, kun yhä enemmän työtä on saatu tehtyä yhä nopeammin. Oleellista on, että uusia työpaikkoja on syntynyt vanhojen tilalle.
Nyt edessä saattaa olla uudenlainen aikakausi, koska erilaiset tekoälyt osaavat tehdä jo henkisiä ja luoviakin työtehtäviä. Lisäksi yhä useampi matalan koulutuksen ammatti siirtyy koneiden ja ohjelmistojen harteille.
Pitääkö työllisyysasteen nousemiseen pyrkiä myös silloin, jos koneet ja ohjelmistot tekevät työt nopeammin, paremmin ja halvemmalla? Tämä on kysymys, johon hallitusohjelma suhtautuu vanhanaikaisesti.
Suomessa kannattaa pohtia jo etukäteen, miten voimme sopeuttaa yhteiskuntamme, jos ihmistyön kysyntä tulevaisuudessa vähenee huomattavasti eikä lisäkoulutus takaa työllistymistä. Jos merkittävä osa työikäisistä ja työkykyisistä ei tulevaisuudessa löydä töitä, koska työt teetetään koneilla ja ohjelmistoilla, on aiheellista miettiä koko kansaa koskevan perustulon käyttöönottoa. Sellaiseen pohdintaan Rinteen hallitusohjelma ei kannusta.
Tuomas Tähti 