Tohtorikoulutettava Josefina Sipinen otti minuun yhteyttä vuoden 2018 syyskuussa. Hän kertoi tekevänsä Tampereen yliopistolla johtamisen ja talouden tiedekunnassa valtio-opin alan väitöskirjaa ulkomaalaistaustaisten kuntavaaliehdokkaiden politiikkaan rekrytoimisesta. Sipinen kertoi keskittyvänsä tutkimuksensa empiirisessä osiossa vuoden 2017 kuntavaaleihin. Koska puolueiden ehdokashankinnan tarkastelu oli keskeinen osa Sipisen väitöskirjatutkimusta, Sipinen halusi haastatella minua väitöskirjaansa varten. Vuoden 2017 kuntavaalien aikaan olin Turun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja ja vaaliasiamies ja osallistuin vahvasti ehdokashankintaan. Olin siihen aikaan myös Turun Perussuomalaiset ry:n tapahtuma- ja jäsenhankintatoimikunnassa. Jäsenhankinta ja ehdokashankinta tukivat toisiaan ja ne tapahtuivat käytännössä rinnakkain, kun kuntavaalit olivat lähellä.
Ilahduin haastattelupyynnöstä, sillä haluan edistää tieteellistä tutkimustyötä. Sipinen haastatteli minua puhelimitse 17.9.2018. Haastattelu tehtiin melkein puolitoista vuotta niiden kuntavaalien jälkeen, joista haastattelussa puhuimme, sillä kyseisten kuntavaalien vaalipäivä oli 9.4.2017.
Perussuomalaisilla oli Turussa vuoden 2017 kuntavaaleissa 79 ehdokasta. Se oli silloin perussuomalaisten ennätysmäärä Turussa, mutta listaa ei kuitenkaan saatu täyteen. Täydellä ehdokaslistalla olisi ollut sata ehdokasta.
Sipisen väitöskirja on tullut tänä vuonna (2021) valmiiksi ja sen nimi on Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections. Onnittelen väitöskirjan valmiiksi saamisesta!
Kun Sipinen haastatteli minua 17.9.2018, kirjoitin heti puhelun jälkeen – ja jo puhelun aikanakin – muistiinpanoja haastattelupuhelumme sisällöstä. Julkaisen 17.9.2018 kirjoittamani tutkimushaastattelumuistiinpanot nyt tässä:
JS (Josefina Sipinen): Kenellä tai keillä tai millä taholla oli päävastuu puolueenne ehdokkaiden hankinnasta kuntavaaleissa 2017 omassa kunnassanne?
TT (Tuomas Tähti): Paikallisyhdistyksen eli kunnallisjärjestön hallituksella. Perussuomalaisissa paikallisyhdistys on sama asia kuin kunnallisjärjestö, koska meillä ei ole kaupunginosakohtaisia yhdistyksiä, vaan jokaisessa kunnassa toimii korkeintaan yksi perussuomalainen yhdistys. Hallituksen lisäksi yhdistyksessä oli toimikunta, joka toteutti tapahtumia ja jäsenhankintaa.
JS: Missä määrin kuntavaalien 2017 ehdokashankintaa koordinoitiin puolueenne piiritasolla tai valtakunnallisella tasolla ja missä määrin päätökset ehdokkaista tehtiin paikallisesti?
TT: Päätökset tehtiin paikallisyhdistyksen hallituksessa täysin itsenäisesti. Kaikki valta ja kaikki vastuu oli paikallisyhdistyksen hallituksella.
JS: Millaisia periaatteita puolueenne noudatti ehdokashankinnassaan; oliko ehdokkaaksi pääsemiseksi virallisia pääsyvaatimuksia? Entä missä määrin ehdokaslistan tasapainottaminen ohjasi ehdokashankintaa?
TT: Paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat ehdokasasettelussa oman harkintansa mukaisesti. Ehdokaslistan tasapainottaminen on toimenpide, joka tulee kyseeseen erityisesti silloin, jos ehdokkaiksi haluavia on enemmän kuin listalle enimmillään saa asettaa. Turun perussuomalaisilla ei ole koskaan ollut kuntavaaleissa täyttä ehdokaslistaa, vaan ehdokkaista on ollut kaikissa kuntavaaleissa pulaa. Totta kai tasapainoinen ehdokaslista olisi vaalituloksen kannalta hyvä asia. Kuntavaalit poikkeavat suuresti vaikkapa eduskuntavaaleista, joissa on varaa pohtia listan tasapainottamista. Ehdottomana edellytyksenä ehdokkuudelle oli kuitenkin ehdokassopimuksen allekirjoittaminen, joskin se paperi oli sitova vain moraalisesti eikä juridisesti. Lähes ehdottomana vaatimuksena meillä oli paikallisesti myös puolueen jäsenyys, mutta muutaman kohdalla siitä joustettiin painavista syistä eli muutamat pääsivät listalle sitoutumattomina.
JS: Millaiset henkilöt olivat puolueenne näkökulmasta hyviä ja kiinnostavia ehdokkaita?
TT: Sellaiset, jotka halusivat ehdokkaiksi muista kuin itsekkäistä syistä. Sellaiset, jotka halusivat toimia puolueen hyväksi, aatteen hyväksi, turkulaisten hyväksi ja suomalaisten hyväksi.
JS: Millainen prosessi ehdokashankinta oli puolueenne näkökulmasta?
TT: Vaikea, koska ihmisten suostuttelemisessa ehdokkaiksi oli valtavasti työtä.
JS: Missä määrin ehdokashankinta perustuu puolueenne ehdokashankinnasta vastaavien henkilöiden henkilökohtaisiin verkostoihin ja missä määrin puolueet kannustavat ehdolle sellaisia henkilöitä, jotka eivät jo ole puolueen jäseniä ja aktiivisesti mukana puolueen toiminnassa?
TT: Paikallisyhdistyksen jäsenet olivat toki ensimmäiset henkilöt, joita pyydettiin ehdokkaiksi. Soitin yli 200 puhelua suostutellessani jäseniä ehdokkaiksi ja lähetin myös sähköpostiviestejä. Ehdokkaiden hankkiminen aloitettiin hyvissä ajoin, nimittäin vuosi ennen kuntavaaleja. Siitä eteenpäin yhdistyksen jäsenhankinta ja ehdokashankinta tapahtuivat rinta rinnan siten, että ihmisiä pyydettiin samalla kertaa sekä jäseniksi että ehdokkaiksi. Sitoutumattomiin ehdokkaisiin ei suhtauduttu kovin innokkaasti, mutta muutamia sitoutumattomia hyväksyttiin kuitenkin perussuomalaisten listalle, koska heillä oli painavat syyt olla hakematta puolueen jäsenkorttia.
JS: Millä tavoin puolueenne ja puolueenne jäsenet houkuttelevat kuntalaisia asettumaan ehdolle?
TT: Ehdokkaat löydettiin yksi kerrallaan, samoin kuin vaalit voitetaan yksi ääni kerrallaan. Kutsuimme ehdokasehdokkaita keskustelemaan puolueen paikallisyhdistyksen toimitilaan. Ehdokaspapereita täytettiin hallituksen kokousten yhteydessä, toritapahtumissa ja avoimien ovien tapahtumissa yhdistyksen toimitilassa. Viimeksi mainittuja tapahtumia kutsuimme kuntavaalikutsunnoiksi. Puheluiden soittaminen potentiaalisille ehdokkaille oli tärkeää. Puolueella oli myös verkkokampanjointia ehdokkaiden löytämiseksi, mutta ylivoimaisesti paras keino on edelleen suora ihmiskontakti, vaikka elämmekin Internet-aikaa.
JS: Miten puolueessanne suhtaudutaan ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden rekrytointiin? Onko puolueenne tavoitteellisesti pyrkinyt hankkimaan ehdokaslistoilleen ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita?
TT: Pyrkimyksemme oli ylipäätään löytää ehdokkaita. En voi liikaa korostaa sitä, että ehdokkaiden löytäminen kuntavaaleihin oli Turun perussuomalaisille vuonna 2017 todella vaikeaa. Sillä, oliko henkilö ulkomaalainen vai ei, ei ollut merkitystä. Heitä houkuteltiin ehdokkaiksi siinä missä kantaväestöäkin.
JS: Missä määrin puolueessanne nähdään ulkomaalaistaustainen väestö puolueenne potentiaalisina äänestäjinä?
TT: Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudumme puolueena myönteisemmin, kunhan henkilö tulee saatavuusharkinnan kautta nettoveronmaksajaksi. Olen itse kuullut eräiltä ulkomaalaisilta Suomessa asuvilta työntekijöiltä ja opiskelijoilta, että he kannattavat perussuomalaisia, koska pitävät humanitaarista maahanmuuttoa pahana virheenä. Jotkut ulkomaalaiset ovat myös harmitelleet minulle sitä, että turvapaikanhakijat pilaavat työperäisten maahanmuuttajien mainetta. Käsittääkseni tämä kannatuspotentiaali ymmärretään puolueessamme nykyään melko hyvin.
JS: Mikä on käsityksenne siitä, onnistuiko puolueenne houkuttelemaan ulkomaalaistaustaisten äänestäjien ääniä omassa kunnassanne kuntavaaleissa 2017? Missä määrin tämä riippui siitä, että puolueellanne oli tai ei ollut listoillaan ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita?
TT: Ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset ehdokkaamme saivat melko vaatimattomia äänimääriä. Meille tuli vaaleissa tappio kokonaistuloksessa, joten en sanoisi, että epäonnistuimme erityisesti ulkomaalaisten äänestäjien houkuttelemisessa. Ylipäätään me epäonnistuimme ja ennen kaikkea minä puheenjohtajana epäonnistuin. Koen edelleen surua ja häpeää epäonnistumisesta yhdistyksen puheenjohtajana, vaikka aikaa vaaleista on kulunut jo puolitoista vuotta.
JS: Pyrkiikö puolueenne tukemaan ulkomaalaistaustaisen väestön aktiivista poliittista osallistumista kunnassa? Miten?
TT: Ihmisten aktivoiminen, olivatpa he ulkomaalaisia tai eivät, on suuri haaste. Aktivoiminen on erittäin tärkeää, mutta se koskee myös kantaväestöä.
JS: Millaisten kriteerien on täytyttävä esimerkiksi kielitaidon osalta, jotta puolueenne pyytää oma-aloitteisesti ulkomaalaistaustaista henkilöä kuntavaaliehdokkaaksi?
TT: Meillä oli kuntavaaleissa kaksi ehdokasta, jotka eivät osaa suomen kieltä. Kumpikaan heistä ei ole Suomen kansalainen. Pyysin itse heitä kumpaakin ehdokkaaksi, koska tiesin heidän olevan luotettavia, ahkeria ja älykkäitä ihmisiä. Kerroin paikallisyhdistyksen hallitukselle suoraan, että he eivät osaa suomen kieltä. Sitä ei kuitenkaan nähty esteenä ehdokkuudelle. He myös kävivät paikallisyhdistyksen kokoustilassa esittäytymässä yhdistyshallitukselle ennen vaaliehdokkuuden vahvistamista. Asian voi ajatella siten, että äänestäjille suodaan hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja ja äänestäjät sitten vaaleissa ratkaisevat tuloksen.
JS: Onko kielitaidon lisäksi olemassa muita seikkoja, jotka olisivat haaste ulkomaalaistaustaisten ehdokkaaksi rekrytoitumiselle?
TT: Puolueen huono imago. Meitä pidetään rasistisena puolueena, vaikka emme ole rasistinen ryhmä. Väärinkäsityksiä joutuu jatkuvasti oikomaan. Se alkoi jo ensimmäisen jytkyn yhteydessä vuonna 2011.
JS: Tarvitsevatko ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat puolueeltanne keskimääräistä enemmän tukea ehdolle asettumisessa ja vaalikampanjoissa, ja missä määrin tarjoatte tällaista tukea?
TT: Kuntavaalikampanjan aikana käytin jonkin verran vapaa-aikaani siihen, että käänsin paikallisyhdistyksemme tiedotteita ja vaaliviestejä englanniksi niille kahdelle ehdokkaallemme, jotka eivät osanneet suomea. Myös Turun Perussuomalaiset ry:n kuntavaaliohjelma käännettiin englanniksi, mutta käännös suunnattiin toki laajemmalle yleisölle kuin vain ehdokkaillemme.
Tuomas Tähti 