Pyrin Turun valtuustoon lokakuun kuntavaaleissa Perussuomalaisten ehdokkaana. Olen Turun Perussuomalaisten hallituksen jäsen ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin piirihallituksen jäsen. Koulutukseltani olen tekniikan kandidaatti ja opiskelen diplomi-insinööriksi Turun yliopistossa. Olen asunut Turussa 25 vuotta eli koko elämäni ajan. Ehdokasnumeroni on 7.
Lokakuussa valittava uusi valtuusto tulee toimikaudellaan päättämään useista tärkeistä asioista. Omassa kuntavaalikampanjassani nostan nyt erityisesti kolme seuraavaa teemaa esille:
Liikenne ja kaavoittaminen
Näen Turun keskustan tulevaisuudessa helppokulkuisena ja raikkaana alueena, jossa on nykyistä vähemmän autoliikennettä ja paremmat puitteet torikaupalle. On eurooppalaisittain harvinaista, että maataloustuotteita myydään linja-autojen pakokaasujen jatkuvassa katkussa.
Ottaen huomioon, että Turun joukkoliikennejärjestelyt ovat nyt murrosvaiheessa, kannatan suunnitelmia uuden liikennekeskuksen rakentamisesta nykyisen linja-autoaseman läheisyyteen. Liikennekeskus toimisi niin linja-auto- kuin raideliikenteenkin keskiönä.
Kaavoituksen kaltaisessa pitkäjänteisessä työssä tulee painottaa laaja-alaisia suunnitelmia eikä gryndereiden ehdoilla tapahtuvaa ”postimerkkikaavoittamista”. Tulevaisuudessa rakennettavia eri yritysten toimitiloja tulee kaavoittaa nykyisten ja tulevien joukkoliikenneväylien varteen, jotta joukkoliikenne saadaan mahdollisimman houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työmatkakäytössä. Rakentavin keino parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta on pyrkiä käyttäjämäärien lisäämiseen, ei linjojen karsimiseen.
Joukkoliikennepalveluita tarvitsevat entistä enemmän myös koululaiset, sillä Turussa on viime vuosina valitettavasti päätetty lakkauttaa ja yhdistää eräitä kouluja, minkä johdosta koulumatkat pitenevät. Oppilaitosten sijainnit on oleellisen tärkeää huomioida joukkoliikennereittien kokonaissuunnittelussa.
Kaavoituksen suhteen tulee ottaa jalka pois jarrulta – miksi maakuntahallitus sekaantuu asiaan ja häiritsee kunnan kaavoitusta? Kaavan läpimenoaika voi Turussa olla maakuntakierroksen kanssa jopa 10 vuotta.
Työllisyys nousuun Martikaisen mallilla
Työllisyystilanne Turussa ja koko Varsinais-Suomen alueella on haastava. Turun kaupungin on syytä pyrkiä työllisyyden parantamiseen YTM Jouko Martikaisen kehittämän täystyöllisyysmallin avulla.
Mallissa sallitaan työnantajan maksaa työstä vähän, mutta kaikille työtätekeville turvataan kohtuullinen toimeentulo julkiselta sektorilta saatavan palkkatuen avulla. Työntekijälle maksetaan palkkatukea sitä enemmän mitä vähemmän hän saa rahaa työnantajaltaan (mukaan lukien luontaisedut). Parhaiten palkatuissa töissä, joissa itse palkka on suurempi kuin julkisen sektorin maksimipalkkatuki, tukea ei tietenkään makseta lainkaan. Palkkatuki siis kohdistetaan pienipalkkaisille.
Kun lisätyövoiman palkkaaminen tehdään julkisen sektorin voimin erittäin edulliseksi yrittäjälle, saadaan koko työvoima käyttöön. Turkuun muodostuisi mallin myötä uusia yrityksiä ja jo olemassa olevat yritykset palkkaisivat täällä lisää väkeä.
Martikaisen malli on itserahoittava. Työttömyyden pienentyessä säästettäisiin ne rahat, jotka menevät nykyisin työttömien elättämiseen. Mallin myötä mitään muita tulonsiirtoja ei tarvitse muuttaa. Esimerkiksi palkansaajien tuloverotus säilyisi ennallaan. Tilanne on siis samanlainen kuin nykyisissä työllistämistuissa. Työntekijä maksaisi palkastaan tuloveroa aivan normaalisti, vaikka hänen palkkaukseensa liittyykin palkkatukea. Samoin hänen työnantajansa tilittäisi sosiaaliturvamaksut normaaliin tapaan. Martikaisen malli on hallinnollisesti yksinkertainen, koska ainoa tarvittava muutos on yleinen palkkatuki pienipalkkaisille.
Mallista on käyty akateemista keskustelua jo vuosien ajan ja sen tueksi on matemaattisia laskelmia; nyt on toiminnan aika.
Haluan olla tekemässä Turusta Martikaisen mallin pilottialuetta. Pilottihankkeen toteuttaminen on pitkäkestoinen projekti, jonka onnistuminen edellyttää käytännössä myös Suomen valtion osallistumista.
Pakolaissopimuksen irtisanominen – apua suoraan kriisialueille
Pakolaisten vastaanottaminen on Varsinais-Suomessa jakautunut epätasaisesti. Turku on kantanut verrattain paljon ”vastuuta” pakolaisten vastaanotossa.
Kannatan pakolaisten vastaanottosopimuksen irtisanomista. Hädänalaisten ihmisten auttaminen rajallisilla resursseilla on paljon kustannustehokkaampaa kriisialueilla kuin Suomessa, missä yleinen hintataso on oleellisesti korkeampi. Sillä rahamäärällä, mikä Turussa käytetään pakolaisten asumiseen, perusterveydenhoitoon, kuntoutuspalveluihin, tulkkaamiseen, vanhuspalveluihin, sosiaalityön erityispalveluihin jne., voitaisiin pakolaisten lähtöalueilla auttaa huomattavasti suurempia ihmisjoukkoja. Tämä edustaa myös kestävämpää kehitystä, sillä eihän yleistilanne kriisialueella parane sillä, että pieni määrä ihmisiä tuodaan Suomeen.
Tuomas Tähti 