Robotti-Suomi ja vasarakirves-Suomi

(Julkaistu Rahvaan joulukuussa 2018 ilmestyneessä numerossa 5/2018.)

Palkkatyö on monille ihmisille tärkeä osa minäkäsitystä ja ylpeyden aihe. Palkkatyö tuo elämään sisältöä ja sosiaalista arvostusta. Työssä ilmenevä ammattitaito kohentaa itsekunnioitusta. Palkkatyön ja työsuhteiden merkitys ei näy pelkästään yksilötasolla, vaan myös yhteiskunnassa ja poliittisissa puolueissa.

Poliittisen kentän eri laidoilla pidetään tuottavaa työtä ja nettoveronmaksajana olemista erittäin suuressa arvossa. Tämä on ollut luontevaa, sillä valtiontalous on ollut riippuvainen ihmisten tekemästä tuottavasta työstä.

Maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa työnteon korkea arvostus näkyy mm. siinä, että moni sanoo vastustavansa vain haittamaahanmuuttoa ja toivottavansa tervetulleiksi kaikki lainkuuliaiset maahanmuuttajat, jotka muuttavat Suomeen nettoveronmaksajiksi.

Suomen asukkaiden joukko voidaan nähdä kokonaisuutena, jossa työikäisten ja -kykyisten tulisi tehdä ansiotyötä talouskasvun edistämiseksi. Talouskasvua ihannoiva ajattelu on niin vahvasti läsnä Suomessa, että se otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Milloin olet viimeksi kuullut vaikkapa jonkun ministerin pohtivan, onko loputon talouskasvu edes mahdollinen asia tässä rajallisten resurssien maailmassa?

Viekö teknologinen kehitys luovatkin työt?

Tuottavan palkkatyön tekeminen nähdään itseisarvona ja perusoikeutena. Politiikassa tämä pätee muiden ryhmien ohella myös kansallismielisiin ryhmiin. Eduskunnan verkkosivustolla lukee Perussuomalaisten eduskuntaryhmän virallisessa kuvailutekstissä 30.11.2018 eli tätä kirjoittaessani seuraavaa: ”Meille kaikille kuuluu kotimaassamme oikeus asumiseen, terveydenhuoltoon, työhön sekä turvallisuuteen.” Eduskuntaryhmän tekstissä ei puhuta oikeudesta toimeentuloon vaan oikeudesta työhön. Mutta eikö toimeentulo ole ihmiselle vielä välttämättömämpää kuin työ?

Ajattelutapa, jonka mukaan kaikkien kynnelle kykenevien tulisi tehdä palkkatyötä, on toimiva niin kauan kuin kohtuullisesti palkattuja työpaikkoja kohtuullisilla työoloilla on riittävästi työikäisten ja -kykyisten suurelle enemmistölle.

Kansallismielisten on nyt syytä varautua ohjelmissaan ja ajatuksissaan siihen, ettei ihmistyön kysyntä välttämättä säily nykyisellä tasolla. Teknologian ja tekoälyn kehittyminen voivat johtaa siihen, että ihmistyön kysyntä vähenee. Puolueet joutuvat tekoälyn, robotiikan, konekääntämisen ym. kehittyessä pohtimaan, pitääkö ihmisten työllistämiseen pyrkiä silloinkin, kun koneet ja ohjelmistot tekevät työt nopeammin, paremmin ja halvemmalla.

Ohjelmistot ja erityisesti tekoälyt eivät tee enää pelkästään yksinkertaisia rutiinitehtäviä vaan kykenevät yhä enemmän myös luovana pidettyyn työhön. Toisaalta ei kannata uskoa sellaisinaan tosiksi fiktiivisiä uhkakuvia, joissa tekoäly yhtäkkiä kokonaan syrjäyttää ihmiset. Vaikka oikeudenkäyntejä varten optimoitu tekoäly pärjäisi oikeussalissa menestyksekkäämmin kuin yliopistosta valmistunut juristi, tekoäly ei silti ymmärrä, mikä on ihminen. Koko sen havaitsema universumi on pelkkä lakikirja ja oikeudenkäyntiasiakirjat. Samaan tapaan pelkästään shakkimestaruuksia tavoittelemaan luotu tekoäly ei ymmärrä mistään muusta kuin shakista mitään.

Ehdotan, että tekniikan kehittyessä kansallismieliset poliitikot eivät heittäydy kehityksen jarruiksi vaan päivittävät ohjelmiaan ja maailmankatsomustaan siten, että toimeentulo nostetaan työntekoa tärkeämmäksi.

Väestörakenne ja huoltosuhde muuttuvat

Ihmisten palkattu työnteko tuskin tulee kokonaan loppumaan ja hyvä niin. Osa ihmisistä ehkä tarvitsee palkkatyötä kokeakseen elämänsä mielekkääksi tai saadakseen elämäänsä säännöllistä rytmitystä. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen vanhaan ajatukseen, että maailmasta löytyy aina työtä jokaiselle ahkeralle tekijälle. Maailma muuttuu.

Varmuudella ei voida väittää, että merkittävä osa nykyisistä ihmistyöpaikoista siirtyy koneiden ja ohjelmistojen töiksi. Kannattaa silti miettiä, olisiko se toivottavaa vai ei-toivottavaa. Muutos riippuu teknisen kehityksen lisäksi poliittisista päätöksistä. Jos Suomeen muuttaa paljon ulkomaalaista halpatyövoimaa ja palkkataso madaltuu, voi käydä niin, että ihminen tulee sittenkin konetta halvemmaksi työntekijänä. Se ei kuitenkaan ole kantaväestön etu.

Viime aikoina on julkisuudessa entistäkin enemmän vaadittu lisää maahanmuuttoa uuden, marraskuussa 2018 julkaistun väestöennusteen johdosta. Suomalaisten nuorten määrä vähentyy ja väestö vanhenee. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan korjaannu pelkkään väestölliseen huoltosuhteeseen keskittymällä.

On erittäin tärkeää, että kansallismieliset näkevät suomalaisen kansan arvokkaana itsessään, ei pelkästään työpanoksen kautta. Kansa on olemassa itseään varten. Kansa ei ole olemassa talouskasvua eikä poliittisia päättäjiä varten.

Teknologia on kaikesta huolimatta mahdollisuus

Mielekkäiden palkkatöiden lisäksi ihmiset voivat toteuttaa itseään mielekkäiden harrastusten ja perhe-elämän kautta, jos toimeentulo on muuten turvattu. Perustulokokeiluihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Teknologian kehittyminen voi auttaa uutta harmaantuvaa Suomea. Ei kannata haikailla paluuta yksinkertaisia fyysisiä työtehtäviä pursuavaan vasarakirves-Suomeen. Menneisyyteen ei ole paluuta. Älyllisempää ja kehittävämpää on etsiä sellaista uutta Suomea, jota ei ole vielä löydetty.

Pitkään kansanedustajana ja Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtajana toiminut Veikko Vennamo kirjoitti vuonna 1989 ilmestyneeseen kirjaansa Kekkos-diktatuurin vankina: ”On muistettava, että ihminen on tehokkaimmillaan, kun hän saa työskennellä omaksi hyväkseen […] Jokaisessa ihmisessä on kykyjä, kun hänet sijoitetaan hänelle sopivalle paikalle.” Tuo on kaunis sitaatti. 2020-luvun lähestyessä tosin korvaisin sanan ”työskennellä” laajemmalla verbillä ”toimia”, joka kattaa muutakin tekemistä kuin palkkatyöt.

Kategoria(t): 2018, Rahvas, suomeksi Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s