Olen ehdokkaana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa Leppävaaran seurakunnassa, joka kuuluu Espoon seurakuntayhtymään.
Seurakuntavaaleilla valitaan neljän vuoden välein jäsenet ja varajäsenet kahteen elimeen: seurakunnan toimintoja johtavaan seurakuntaneuvostoon ja seurakuntayhtymän toimintoja johtavaan yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaaleilla tarkoitetaan siis kaksia eri vaaleja, jotka järjestetään samanaikaisesti.
Osallistun vaaleihin Peruskirkon puolesta -listan ehdokkaana. Listan ehdokkaat ovat Perussuomalaiset rp:n jäseniä, mutta puolueet eivät muodollisesti aseta ehdokaslistoja seurakuntavaaleissa, vaan listat muodostetaan keräämällä seurakunnan jäseniltä riittävästi allekirjoituksia listojen perustamispapereihin. Puoluerekisterissä oleminen ei siis auta näiden vaalien ehdokasasettelussa.
Peruskirkon puolesta -listalla on Leppävaaran seurakunnassa kaksi ehdokasta: kiinteistöhuoltotyöntekijä Kim Mikander ja minä. Kumpikin ehdokas on ehdolla sekä kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon.
Ehdokasnumeroni on kirkkovaltuuston vaalissa 27 ja seurakuntaneuvoston vaalissa 34. Kim Mikander pyrkii kirkkovaltuustoon numerolla 28 ja seurakuntaneuvostoon numerolla 35. Äänestäjien kannattaa huomioida, että kirkkovaltuuston äänestyslippu on valkoinen ja seurakuntaneuvoston äänestyslippu on oranssi.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestysaika on 6.11.–10.11.2018. Tuolloin äänioikeutetut voivat äänestää missä ennakkoäänestyspaikassa tahansa. Varsinaisena vaalipäivänä 18.11.2018 äänioikeutetut voivat äänestää vain oman kotiseurakuntansa äänestyspaikassa.
Seurakuntavaaleissa saavat äänestää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet, jotka viimeistään varsinaisena vaalipäivänä täyttävät 16 vuotta. Äänioikeus ei edellytä rippikoulun käymistä eikä konfirmaatiota.
Seurakuntavaaleissa jokaiselle ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat ehdokaslistan kokonaisäänimäärä ja ehdokkaan sijoittuminen oman ehdokaslistansa sisällä.
Luottamushenkilöt päättävät mm. talousarvioista, seurakunnan toimintatavoista, hengellisen elämän edistämisestä, työntekijöiden valitsemisesta, kirkolliskokousten maallikkoedustajien valitsemisesta, seurakuntaliitoksista, kerhotoiminnasta sekä siitä, millä tavoin seurakunta auttaa ja keitä. Lisäksi luottamushenkilöt vaikuttavat evankelis-luterilaisen kirkon julkisuuskuvaan omalla toiminnallaan (tai passiivisuudellaan).
Leppävaaran seurakunnassa oli tämän vuoden alussa noin 24 400 jäsentä. Toivon todella, että äänioikeutetut käyttävät oikeuttaan.
Viimekertaisissa seurakuntavaaleissa vuonna 2014 jäin vertailuluvuillani silloisen kotiseurakuntani viimeiseksi ehdokkaaksi sekä kirkkovaltuuston vaalissa että seurakuntaneuvoston vaalissa. En kuitenkaan luovuta, vaan yritän nyt vuonna 2018 uudelleen. Vuoden 2014 seurakuntavaaleihin osallistuin Turussa, mutta muutin Turusta Espooseen Leppävaaraan 6.6.2017.
Kotikuntani on viimekertaisten seurakuntavaalien jälkeen vaihtunut, mutta muilta osin tilanne on tuttu: Osallistun tälläkin kerralla vaaleihin kaksimiehisen perussuomalaisen listan ehdokkaana ja olen tälläkin kerralla listan nuorin ehdokas.
Yhteisten asioiden hoitamisessa korostan kauaskatseisuuden ja pitkäjänteisyyden tärkeyttä. Käytän ajatuksissani aikayksikkönä usein mieluummin sukupolvea kuin vuotta tai vaalikautta.
Tämä elämä on nähdäkseni henkinen ja hengellinen matka. Mielestäni evankelis-luterilaisen kirkon ei pidä maallistua eikä kulkea toiminnallaan kauas ydinsanomastaan, vaikka monia ihmisiä se ehkä miellyttäisi. Lähimmäisiä pitää rakastaa, ei miellyttää.
Tuomas Tähti 