Työvoimapula, maahanmuutto ja ICT-koulutus

Poliitikot ja media ovat pitkään maalanneet suomalaisten mieliin sellaista tulevaisuudenkuvaa, jossa työvoimapula näkyy vahvasti. Nykyään työvoimapulasta uutisoidaan jo nykyhetken aikamuodossa. Vuonna 2008 eläkeikäisten määrä ylitti alle 15-vuotiaiden lukumäärän ensimmäistä kertaa Suomen tilastoidussa väestöhistoriassa.[1] Väestörakenne on kieltämättä nopeassa muutoksessa, mutta työvoiman kysyntää ajatellen se ei ole ainoa huomionarvoinen kehityskulku.

Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) arvioi Yleisradion haastattelussa 4.10.2008, että Suomi tarvitsisi noin 11 vuoden aikana 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa pitääkseen huoltosuhteen ennallaan. Tuo 11 vuoden aikaväli tulee pian täyteen, mutta 1,8 miljoonan työperäisen maahanmuuttajan saapuminen – humanitaarisesta maahanmuutosta puhumattakaan – olisi suomalaisten taloudelliselle tilanteelle edelleen kaikkea muuta kuin eduksi. Ministeri Katainen sentään totesi haastattelussa, ettei 1,8 miljoonan maahanmuuttajan saapuminen 11 vuodessa ole realistista.[2]

En pidä siitä, jos maahanmuuttoa pohditaan vain talouden ja työllisyyden näkökulmasta, koska maahanmuutto liittyy oleellisesti myös turvallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moniin muihin asioihin. Taloudesta ja työllisyydestä keskustelemiselle on kuitenkin tarvetta muun keskustelun rinnalla.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja kertoi Suomen Kuvalehdelle vuonna 2016, että ICT-alalla podetaan ”huutavaa pulaa” työvoimasta, kun sopivia tekijöitä ei löydy.[3] Samanlaisia lausuntoja eri henkilöiden sanomina on julkaissut moni muukin lehti.

Työvoimapula ei ilmesty tyhjästä, vaan siihen voidaan vaikuttaa koulutuspolitiikalla, palkkaratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja innovaatioilla. Noita asioita on kehitetty huonosti, jos suurta työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. On Suomen omissa käsissä, millaista koulutusta annamme tulevaisuuden ja tämän päivän tekijöille.

”Työvoimapula” on oikeastaan yläkäsite, koska hakijapula on eri asia kuin osaajapula. Hakijapula yhdistetään tavallisimmin fyysisiin töihin, kuten siivoamiseen. Osaajapulaa puolestaan voi ilmetä esimerkiksi asiantuntijatehtävissä.

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin alkamisen jälkeen uutisoitiin, että turvapaikanhakijoista voidaan kouluttaa ohjelmoijia. ”Kurssilla opiskellaan ohjelmointia ja opetellaan muun muassa HTML:n ja CSS:n käyttöä”, uutisoi Yleisradio turvapaikanhakijoiden opetuksesta 19.5.2016.[4] Muutama HTML-kurssi ei kuitenkaan riitä tilanteessa, jossa me kilpailemme Etelä-Korean ja Taiwanin kaltaisten korkean ICT-osaamisen maiden kanssa. Sitä paitsi jo helmikuussa 2016 silloisen oikeus- ja työministerin erityisavustaja Sakari Puisto kertoi, että turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon luku- ja kirjoitustaidottomia.[5]

Valtion rahoittaman Yleisradion lisäksi myös tekniikkaan ja talouteen erikoistunut lehdistö toivotti siirtolaiset tervetulleiksi siirtolaiskriisin alettua. Sitaatti Tekniikka & Talous -lehden verkkosivustolla 11.9.2015 julkaistusta pääkirjoituksesta: ”Hurjimpien arvioiden mukaan Suomeen saapuu tämän vuoden aikana 30 000 ja Saksaan peräti 800 000 turvapaikanhakijaa Irakista, Syyriasta ja muista sodan runtelemista maista. […] Saksa ottaa turvapaikan hakijat avomielin vastaan, koska maassa tarvitaan uutta työvoimaa. Myös Suomessa maahanmuuttajien työpanoksella on kysyntää, kun kantaväestöstä entistä isompi osa siirtyy eläkkeelle. Mikä parasta, valtaosa tulijoista on nuoria miehiä, joilla on edessään vielä pitkä työura.”[6]

Vaikka uskon lujasti koulutuksen voimaan ja tärkeyteen, pidän pääkirjoituksessa edellä kuvailtua ajattelua naiivina. Lisäksi siteerattu pääkirjoitus aliarvioi teknisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia.

Poliittisen päätöksenteon tueksi kannattaa perehtyä tulevaisuuden todennäköisiin (ja muihin mahdollisiin) kehityspolkuihin. Niitä pohtien voidaan tulevaisuuteen varautua paremmin ja osittain vaikuttaakin tulevaisuuteen.

Tekoäly, telerobotiikka, automaatio ja konekääntämisen kehittyminen tuovat suuria muutoksia työmarkkinoille ja kansainväliseen kilpailuun. Muutokset etenevät monella rintamalla, eikä kaikkia niistä tule arkielämässä heti huomanneeksikaan. Eräät muutokset, kuten koneelliset itsepalvelukassat kaupoissa, ovat sen sijaan helposti havaittavia.

Tekniikan kehittyminen on historiallisesti johtanut sekä työpaikkojen katoamiseen että uudenlaisten työpaikkojen syntymiseen. Perinteiset teollisuuskoneet ovat olleet hyödyllisiä vain hyvin kapealla sektorilla. Tieto- ja viestintätekniset työvälineet ovat nopeuttaneet työntekoa ja mahdollistaneet entistä suurempien ja monimutkaisempien hankkeiden koordinoimisen. Nyt edessämme on uusi tilanne, kun toimistotyötä ja jopa luovien töiden tehtäviä osataan kirjoittaa algoritmimuotoon. Tämän vuoden helmikuussa uutisoitiin, että tekoäly jopa päihittää lakimiehet eräissä lakimiestyöhön kuuluvissa tehtävissä.[7]

Uusi automaatio ei välttämättä tuo vastaavaa määrää uusia, erikoiskoulutusta vaativia työpaikkoja.

Yleisesti ottaen ihmistyöntekijä korvataan koneella tai ohjelmistolla, jos se tulee halvemmaksi eikä lisää työssä tapahtuvien vakavien virheiden määrää. Algoritmi tarvitsee sitä paitsi kirjoittaa vain kerran, kun taas ihmisten työperehdytykseen pitää panostaa yhä uusien ja uusien työntekijöiden tai kurssiryhmien kohdalla erikseen.

Saatavuusharkinta on viisaasti toteutettuna hyvä keino pitää työperäinen maahanmuutto suomalaisia hyödyttävällä tasolla. Pidän itseäni maahanmuuttokriittisenä, mutta maahanmuuttokritiikkini ei keskity niihin tapauksiin, joissa ulkomaalainen henkilö muuttaa Suomeen opiskelemaan tai suomalaisen puolisoksi tai kunnollisen saatavuusharkinnan kautta nettoveronmaksajaksi.

Erään Suomea koskevan raportin mukaan tekoäly vie noin 15 % ihmistyöpaikoista vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa työn luonnetta vielä huomattavasti suuremmassa osassa tehtäviä. Se vaatii mittavaa uudelleenkoulutusta.[8] Siitä, onko tämä hyvä vai huono asia, on olemassa erilaisia mielipiteitä. Joka tapauksessa poliittisten päättäjien on aiheellista pitää itsensä ajan tasalla näistä asioista.

Työelämässä tulee tekoälyn, telerobotiikan, automaation ja konekääntämisen kautta tapahtumaan suuri muutos, joka vaikuttaa useissa valtioissa. Me suomalaiset voimme hyötyä tästä muutoksesta, jos ryhdymme järkeviin toimenpiteisiin riittävän ajoissa.

Suomen valtion kannattaa panostaa entistä enemmän suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan, elektroniikan ja ohjelmoinnin koulutukseen sekä osaamiseen. Valtiojohdon lisäksi myös korkeakoulujen pitää panostaa muutoksiin. Ainakin Turun yliopistossa, josta itse olen valmistunut diplomi-insinööriksi, kirjoitettiin koodia vielä tämän vuosikymmenen alkupuolella IT-laitoksen kurssien tenteissä lyijykynällä ruutupaperille.

Massamaahanmuutto sillä toiveella, että siirtolaisia saapuu yksinkertaisia työtehtäviä suorittamaan, ei ole järkevää, kun fyysisiä töitä ja palvelutöitäkin siirtyy koneiden ja ohjelmistojen ”harteille”.

Tekoälyn ym. mahdollistama yhteiskunnallinen muutos – johon minun nähdäkseni liittyy todella hienoja mahdollisuuksia – jää Suomessa vaisuksi, jos Suomeen muuttaa ulkomailta niin paljon edullista työvoimaa, että ihmistyöntekijöiden korvaaminen koneilla ja ohjelmistoilla on kannattavaa vain harvoissa tapauksissa.

Viitteet:

[1] Rapo, Markus. ”Suomella edessä haastavat ajat” 2009. < http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_002.html > Luettu 24.7.2018.

[2] Yleisradio. ”Ykkösaamu” televisioesitys 4.10.2008, katkelma ladattu YouTubeen 7.10.2008. < http://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s > Katsottu 24.7.2018.

[3] Penttilä, Pauliina. ”Halutaan töihin: Täydellinen” 2016. < http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/102016/halutaan-toihin-taydellinen > Luettu 24.7.2018.

[4] Mattila, Risto. ”Koodareista huutava pula – sata turvapaikanhakijaa aiotaan kutsua apuun” 19.5.2016. < http://yle.fi/uutiset/3-8878768 > Luettu 24.7.2018.

[5] Särkkä, Heini. ”Ministeriö: Tuhannet turvapaikanhakijat eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa” 11.2.2016. < http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001117027.html > Luettu 24.7.2018.

[6] Alkio, Jyrki. ”Pakolaisvirrasta ratkaisu työvoimapulaan” 11.9.2015. < http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/pakolaisvirrasta-ratkaisu-tyovoimapulaan-3482861 > Luettu 24.7.2018.

[7] Chin, Monica. ”An AI just beat top lawyers at their own game” 26.2.2018. < http://mashable.com/2018/02/26/ai-beats-humans-at-contracts/ > Luettu 24.7.2018.

[8] Koski, Olli; Husso, Kai (toim.). 20.6.2018. Tekoälyajan työ: Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN PDF: 978-952-327-311-5. URN: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-311-5

Mainokset
Kategoria(t): 2018, blogi, suomeksi Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s