Nationalistit, patriootit ja äärioikeistolaiset

Julkaisin verkkosivustollani 10.2.2012 kirjoituksen ”Nationalismi ja patriotismi” (julkaisin myös englanninkielisen version ”Nationalism and patriotism” samana päivänä). Kyseisessä kirjoituksessa selvennän, mitä tarkoitan puhuessani ja kirjoittaessani nationalismista ja patriotismista. Nyt – lähes kolme ja puoli vuotta myöhemmin – pidän vuoden 2012 kirjoitustani edelleen hyvänä, mutta haluan lisäksi kertoa, mitä tarkoitan äärioikeistolaisella.

Vierailin tässä kuussa erään perussuomalaisen puoluetoverini kodissa keskustelemassa politiikasta. Hän pitää itseään patrioottina ja minä pidän itseäni nationalistina. Keskustellessamme kävi ilmi, että meillä on erittäin monia yhteisiä poliittisia tavoitteita ja ihanteita, mutta viittaamme niihin eri termeillä. Samanlaisia keskusteluja olen kokenut vuosien varrella useita.

Sanoja nationalisti, patriootti ja äärioikeistolainen käytetään nykyään mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä ja niillä tarkoitetaan erilaisia asioita. Esimerkiksi Kaarin Taipale (sd.) niputti tänä vuonna Ylen TV1-kanavan A-studio: Talk -ohjelmassa ”äärioikeistolaiseen koalitioon” Perussuomalaiset, Keskustan ja Kokoomuksen ja mainitsi lisäksi RKP:n tukipuolueena. Minun nähdäkseni Suomen puoluerekisterissä ei ole tällä hetkellä yhtäkään äärioikeistolaista puoluetta.

Sanat nationalisti, patriootti ja äärioikeistolainen ovat keskenään herttaisessa sekamelskassa, jossa merkitys riippuu puhujasta. Syitä tähän tilanteeseen on useita, mutta niiden selostaminen ei ole tämän kirjoituksen aihe.

Tilanteen hyvä puoli on se, ettei edellä mainittuja sanoja voida käyttää väärin. Aina löytyy joku, joka on puhujan/kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Huono puoli on se, ettei kyseisiä sanoja voida käyttää myöskään yksiselitteisen oikein.

Väärinymmärrysten riski on suuri, jos keskustelukumppanit tarkoittavat joillakin termeillä eri asioita. Siksi tein oheisen kuvan. Kuvalla ja sen alla olevilla merkinnöillä haluan selventää, miten itse hahmotan nationalistien, patrioottien ja äärioikeistolaisten keskinäiset erot. Kuva ilmentää omaa, ajan kuluessa vähitellen rakentunutta näkemystäni, enkä yritäkään todistaa sitä parhaaksi mahdolliseksi hahmotelmaksi aiheesta.

npa1

Kuvaan merkityt numerot 1–5 tarkoittavat seuraavia ihmisryhmiä, järjestöjä ja puolueita:

  1. Nationalistit (eli kansallismieliset) jotka eivät ole äärioikeistolaisia. Perussuomalaiset rp kuuluu tähän ryhmään ja niin kuulun minäkin. Nationalistit ovat sitä mieltä, että kaikilla kansoilla tulisi olla oikeus elää rauhassa omassa kansallisvaltiossaan ilman, että mikään muu kansakunta tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä.
  2. Patriootit (eli isänmaanystävät) jotka eivät ole äärioikeistolaisia. Patriootteja löytyy useimmista puolueista – myös nukkuvien puolueesta – ja heillä on joissakin tapauksissa vain vähän yhteistä keskenään. Patriootit kokevat isänmaakseen kulloisenkin vallankäyttäjävaltion, vaikka sen alueella olisi useita eri kansoja ja kulttuureja. Itse asiassa jopa EU-eliitti voi kutsua itseään patriooteiksi (”EU-patriooteiksi”), sillä EU:sta on tullut oikeushenkilö ja todellinen vallankäyttäjä. Useiden kansallisuuksien muodostamissa valtioissa/liittovaltioissa, kuten entisessä Jugoslaviassa ja nykyisessä EU:ssa, patriotismi voi olla yhdistävä aate. Kansallisvaltioissa patriotismia ei tarvita mihinkään, vaan nationalismi ”korvaa” sen.
  3. Äärioikeistolaiset nationalistit, esim. Väinö Kuisman Suomi Nousee – Kansa Yhdistyy rp, joka poistettiin puoluerekisteristä vuonna 2007. Puolue kuvaili olevansa ”tinkimättömästi kansallismielinen, isänmaallinen ja sinivalkoinen” ja sen ohjelmassa oli vaikutteita kansallissosialismista. On eri koulukuntia siitä, voidaanko kansallissosialistisia piirteitä kutsua äärioikeistolaisiksi. Minun mielestäni voidaan. Käytän äärioikeisto-nimitystä totalitaarisiin tai autoritäärisiin päämääriin pyrkivistä radikaaleista poliittisista oikeistoliikkeistä. (Oikeistolaisia ääriliikkeitä on muuten toisinaan hyvinkin vaikeaa erottaa vasemmistolaisista ääriliikkeistä, koska vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus muistuttaa muodoltaan enemmän hevosenkenkää kuin suoraa viivaa.)
  4. Äärioikeistolaiset patriootit, esim. Adolf Hitlerin natsipuolue toisen maailmansodan aikana. Äärioikeistolaisten nationalistien ja äärioikeistolaisten patrioottien välinen ero on se, että äärioikeistolaiset patriootit asettavat oman kotimaansa todellisen tai kuvitellun edun niin korkealle kaiken muun yläpuolelle, että seurauksena voi olla aluevaltauksia ja hyökkäyssotia. Taisteluni-kirjassaan Hitler muistaakseni pitää itseään nationalistina, mutta minun kategorioinnissani hänen toimintansa tekee hänestä äärioikeistolaisen patriootin – varsinkin toisen maailmansodan aikana.
  5. Äärioikeistolaiset jotka eivät ole nationalisteja eivätkä patriootteja, vaan pyrkivät luomaan kokonaan uuden valtion, jonka alueella elää eri kansoja. Esimerkkinä mainittakoon Pohjoismainen Vastarintaliike. Sen suomalaisosasto Suomen Vastarintaliike haluaa itsenäisen Suomen asemesta ”vapaan Pohjolan”, mikä heille tarkoittaa jonkinlaista Pohjoismaiden kansallissosialistista liittovaltiota. Lainaus Suomen Vastarintaliikkeen verkkosivustolta: ”Tavoitteemme on muodostaa sellainen vahva pohjoinen valtio, joka on täysin itsenäinen/riippumaton ulkoisista vaikutteista, EU mukaan lukien. Vastarintaliike taistelee itsenäisen pohjoisen puolesta. Tavoitteenamme on vahva pohjoinen valtionrakenne vakaalla itsenäisyydellä. Tämän valtion tulee rakentua ainakin Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, mutta jokaisen pohjoismaan tulisi loppukädessä liittyä tämän valtionrakentamisen alle; tulevaan Pohjoiseen valtakuntaan.” (luettu 22.7.2015 osoitteessa http://www.patriootti.com/vastarintaliike/tavoitteistamme-lyhyesti/). Suomen Vastarintaliike ei pidä itseään äärioikeistolaisena, vaan ryhmällä on oma määritelmänsä äärioikeistolle: ”’Äärioikeiston’ voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Julkisesti hyväksytty osa toimii virallisten puolueiden (Suomessa mm. Kansallinen Kokoomus) kautta. Ideologisesti se on yhdistelmä taloudellista liberalismia sekä pinnallista kansallista symboliikkaa ja ulkokultaista isänmaallisuutta vailla varsinaista sisältöä. Äärimmäisen aatteesta puolestaan tekee sen valmius poliittiseen terroriin kaikkia viholliseksi kokemiaan vastaan, kuten Irakin, Afganistanin ja Libyan sodat viimeisimpinä esimerkkeinä osoittavat. Militantin äärioikeiston pyöveleitä eivät ole yksinäiset lannoitepommien rakentajat, vaan Nato, Israel ja USA. Toinen, näennäisesti radikaalimpi siipi, asettaa talouspolitiikan toissijaiseksi. Heille tärkeää on kamppailu Euroopan ’islamisaatiota’ vastaan. Islamismin vastaisessa retoriikassa piilee koko liikkeen järjettömyys. Sen sijaan, että he vastustaisivat muslimeita rodullisin perustein ei-eurooppalaisena aineksena, he puhuvat taistelusta perinteisten eurooppalaisten arvojen puolesta. Arvot eivät heidän mukaansa ole rotusidonnaisia. Heidän arvonsa poikkeavat perinteisestä kansallismielisyydestä ratkaisevasti.” (luettu 22.7.2015 osoitteessa http://www.patriootti.com/kansallissosialismi-ei-ole-aarioikeistoa/).

Nationalistit eivät siis ole minun nähdäkseni patriootteja eivätkä patriootit ole nationalisteja, koska nationalismi perustuu käsitykseen kansasta (latinaksi natio) ja kansallisesta identiteetistä, kun taas patriotismi perustuu käsitykseen isänmaasta (latinaksi patria) ja valtion toiminnasta. Äärioikeistolaiset voivat kuitenkin olla nationalisteja tai patriootteja (tai ei kumpiakaan), koska yhtä hyvin nationalistit kuin patriootitkin voivat pyrkiä totalitaarisiin tai autoritäärisiin päämääriin.

Advertisements
Kategoria(t): 2015, blogi, suomeksi Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s