Koetin nuorisotakuujärjestelmän toimivuutta

(Hieman muokattu versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomissa 29.6.2014 otsikolla ”Nuorisotakuu käytännön testissä”.)

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle luvattiin tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolme kuukautta työttömyyden alkamisen jälkeen.

Nuorten yhteiskuntatakuu tulikin virallisesti voimaan viime vuoden ensimmäisenä päivänä eli 1.1.2013. Samasta päivästä alkaen on hallitusohjelmassa linjatusta nuorten yhteiskuntatakuusta ja koulutustakuusta sekä myöhemmin esitetystä nuorten aikuisten osaamisohjelmasta käytetty yhtä sanaa: nuorisotakuu.

Kataisen hallituksen ottaessa ensimmäisiä haparoivia askeleitaan ajattelin nuorisotakuulupauksen olevan liian hyvä ollakseen totta. Onnekseni olen saanut ilon testata järjestelmää itse.

Valmistuin Turun yliopistosta diplomi-insinööriksi 26-vuotiaana viime joulukuussa. Olin alle 30-vuotias ja vastavalmistunut työtön. Kuluvan vuoden tammikuussa – eli pian valmistumisen jälkeen – ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Päätin etsiä töitä omatoimisesti esim. lehti-ilmoitusten avulla, mutta halusin varmuuden vuoksi hyödyntää myös TE-toimiston palveluita. Sain viestin, jossa luvattiin TE-toimiston henkilökunnan ottavan minuun yhteyttä. Julkaisin työnhakutietoni myös TE-toimiston CV-netti-nimisessä palvelussa.

Lähes kolme viikkoa TE-toimiston antaman yhteydenottolupauksen jälkeen tartuin puhelimeen, koska yhteydenotto antoi edelleen odottaa itseään. Puheluuni vastannut työntekijä sanoi toimiston olevan pahasti ruuhkautunut. Vaikka olin aktivoinut työnhaun jo tammikuun alussa, ei vapaita tapaamisaikoja ollut ennen helmikuun loppupuoliskoa. 24.2.2014 pääsin vihdoinkin käymään TE-toimistossa. Tapaaminen kesti noin vartin ja sen aikana minua neuvottiin hyödyntämään työnhaussa muutamaa verkkosivustoa, joita olin muutenkin jo siihen mennessä käyttänyt. Sain myös Sanssi-kortin eli työllistämissetelin. Sanssi-kortin haltijan palkkakustannuksiin voidaan myöntää tukea enintään 700 euroa kuukaudessa enintään kymmenen kuukauden ajan. Kuukausittaisen tuen suuruus riippuu työpäivien määrästä. Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen palkkatuen myöntämisestä.

Palkkatuki on hieno asia ja kannatan sitä, mutta se on oleellisesti eri asia kuin takuu. Sanssi-kortin saatuani tiedustelin toimistovirkailijalta, miten Suomen hallitus aikoo lunastaa lupauksensa siitä, että nuorille vastavalmistuneille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolme kuukautta työttömyyden alkamisen jälkeen. Virkailija tokaisi minulle lyhyesti, että juurihan annettiin Sanssi-kortti. Totesin, että pelkkä mahdollisuus palkkatuen saamiseen ei takaa työllistymistä. Tämän jälkeen virkailija sanoi, että hallitus tosiaan lupasi enemmän kuin toteutti.

Toivon todella, että muilla vastavalmistuneilla on nuorisotakuusta parempia kokemuksia. Itse en saanut siitä muuta kuin aiheen tähän vuodatukseen. Oma-aloitteinen ja itsenäinen työnhaku on tuottanut parempia tuloksia: vuoden 2014 aikana olen työskennellyt yhden illan myyjänä ja neljä viikkoa tallentajana. Huomenna 23.6.2014 alkaa uusi työsuhde Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijänä, mistä olen hyvin iloinen.

Tiedän, että työpaikat ovat kiven alla. Diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen olen lähettänyt noin 50 työhakemusta. En ole koskaan kuvitellut, että työpaikka tulee jokaiselle vastavalmistuneelle kuin kypsä hedelmä. Lupauksista päätellen Kataisen hallitus luuli osaavansa jotain sellaista järjestää.