(Julkaistu Turun Sanomissa 28.6.2013.)
Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina kansamme joutuu pohtimaan, mistä saisimme kasvuyrityksen, joka muodostuisi ”uudeksi Nokiaksi”. Miten saisimme taloutemme reiluun nousuun tai edes kestävälle pohjalle? Ikävä tosiasia on, että Suomi on globalisaatiossa häviäjä niin kauan kuin tavaraa on halvempaa tuottaa toisella puolella planeettaa ja rahdata sieltä Suomeen kuin valmistaa sitä täällä. Tilanne ei muutu, vaikka hallituksen hyväksymiltä oikeinajattelijoilta tilattaisiin kaunista ja monimutkaista sanahelinää. Tarvitaan oikeasti käänteentekeviä ratkaisuja.
Ehdotankin seuraavaa: valitaan muutamia luultavasti pian läpimurtovaiheessa olevia teknologioita ja vapautetaan kaikki niihin liittyvä tutkimus-, tuotanto- ja markkinointityö veroista. Siis todella vapautetaan, eikä vain kosmeettisesti viilata veroprosentteja. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa joko suoranaisena verovapautena tai antamalla huomispäivän teknologiaa tuottaville yrityksille sellaisia yritystukia, että ne kattavat firmojen veromaksut.
Ehtona tällaisen yrityksen verovapaudelle olisi myös suomalaisen työvoimareservin hyödyntäminen. Suomessa on teknisten alojen huippuosaajia työttömiksi asti mm. Nokian jäljiltä. Insinöörien palkkataso on Suomessa matalampi kuin monessa muussa länsimaassa. Jos tähän yhtälöön lisäisi verovapauden, Suomesta tulisi insinöörityön osalta nykyistä kilpailukykyisempi – lisäksi halpuuteen yhdistyisivät suomalainen laatu, täsmällisyys ja rehellisyys.
Millaiset alat voisivat olla ”rälssiä” eli verovapaita? Oleellisin kriteeri on, että kyseisen alan pitäisi verovapauttamishetkellä olla maassamme marginaalisen pieni, jolloin emme menettäisi verotuloja juuri lainkaan, emmekä antaisi epäreilua kilpailuetua jo vakiintuneille yrityksille. Toinen kriteeri on, että kyseisten teknologioiden on syytä olettaa merkittävästi yleistyvän tulevaisuudessa – kuten kännykät tai henkilökohtaiset tietokoneet menneinä vuosikymmeninä.
Miten veroista vapautettavat teknologia-alat käytännön tasolla valittaisiin? Huonoin tapa tutkia asiaa – ja luultavasti juuri se tapa, jolla nykyinen hallitus asian järjestäisi – olisi nimittää kallis ja asiaatuntematon työryhmä pyörittelemään papereita pariksi vuodeksi ja tuottamaan paksu raportti, joka on jo julkaisuhetkellään vanhentunut, sisältää paljon latteuksia ja on joka suuntaan poliittisesti vinoutunut. Huomattavasti parempi menettely olisi lähettää ideoita kyselevä massasähköposti kaikille maamme tekniikan korkeakouluopiskelijoille sekä opetushenkilökunnalle, ja tämän jälkeen laittaa muutama alaa tunteva sivari järjestelemään tulokset ja kirjoittamaan raportti puhtaaksi. Tämä voittaisi laadullisesti Kataisen hallituksen toiminnan.
Esimerkkinä nousevasta teknologiasta voidaan mainita vaikkapa kolmiulotteinen tulostaminen. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama visioi kuluvan vuoden tammikuussa, että 3D-tulostimien kehittyminen pelastaa maan talouskurimuksesta palauttamalla työpaikat Kiinasta takaisin USA:han. 3D-tulostaminen yleistyy jo sellaista vauhtia, että juuri nyt saattaa olla viimeinen järkevä hetki vapauttaa alaan erikoistuneet yritykset veroista Suomessa.
Mikäli tilaisuus kuitenkin menetetään eikä 3D-tulostinkehittelyä saada houkuteltua Suomeen, voidaan tutkia muita mahdollisuuksia. Miten olisivat vaikkapa holografiset näytöt, suprajohteiden massavalmistus tai asteroidien kaupallinen hyödyntäminen? Avaruuskilpailu on viime vuosina siirtynyt valtioilta yksityisille kaupallisille tahoille ja uusia kunnianhimoisia startupeja pulpahtelee esiin. Miksi emme muutamalla helpolla veropolitiikan säädöllä houkuttelisi tuota rahavirtaa Suomeen? Tekemällä Suomesta maailman parhaan maan muutamien nousevien alojen yrityksille varmistaisimme, ettei kyseisten alojen edelläkävijöillä olisi varaa olla investoimatta Suomeen.
Tuomas Tähti 