Suljettu listavaalitapa heikentäisi demokratiaa Suomessa

(Julkaistu Turun Sanomissa 6.6.2004.)

Mediassa on kuluvana vuonna ja varsinkin näin EU-vaalien alla puhuttu paljon Suomen vaalikäytännön uusimisesta, tai toisin sanoen ”muuttamisesta yleiseurooppalaiseen suuntaan”. Nykyisessä, suhteellisessa d’Hondt-vaalitavassa katsotaan puolueiden liian helposti ottavan listoilleen ns. julkkisehdokkaita. Vaalipäivänä he ovat muiden ehdokkaiden kanssa samalla viivalla ja ainoastaan henkilökohtainen äänimäärä ratkaisee läpimenijät puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen sisällä.

Yksi vaihtoehtoisista metodeista on suljettujen listojen vaalitapa. Siinä puolueet asettavat ehdokkaansa ennen vaaleja läpimenojärjestykseen, jonka kärkiehdokkaat tulevat yleensä valituiksi, vaikka eivät olisikaan kovin suosittuja kansalaisten keskuudessa.

Turun Sanomat julkaisi aiheesta monipuolisen artikkelin 31.5. Kotimaa-sivuillaan. Suljetun listavaalin hyvinä puolina mainittiin, että puolue korostuisi yksittäistä ehdokasta enemmän. Lisäksi valituiksi eivät tulisi ne, joilla on eniten rahaa kampanjointiin, vaan puolueen sopivimmiksi katsomat ehdokkaat.

Mahdollisesti. Mielestäni suljettu listavaali tuottaisi kuitenkin vakavia puutteita suomalaiseen demokratiaan. Suurta kansansuosiota nauttiva päteväkin ehdokas voi joutua puolueensa listan häntäpäähän, jos hän vaikkapa on riidoissa puoluejohdon kanssa. Läpimenomahdollisuudet ovat silloin lähes olemattomat. Tällöin puolueen sisäinen elämä muuttuu nopeasti entistäkin raadollisemmaksi, kun listan kärkipaikoista käytävä taistelu alkaa. Nähdäkseni politiikka on jo nykyään aivan tarpeeksi likaista peliä ilman moista uudistustakin.

Listavaali ottaisi valtaa kansalta ja siirtäisi sen puolueille. Kelvolliseen edustukselliseen demokratiaan kuulunee, että kansa, ja vain kansa, päättää omista edustajistaan. Listavaali antaisi ymmärtää, että julkkisehdokkaat ovat ”huonompia” ehdokkaita kuin muut. Osa julkkisehdokkaista on kuitenkin aidosti kiinnostuneita poliittisesta päätöksenteosta, ja jos kansa haluaa heitä äänestää, niin kansalaisilla tulee olla oikeus siihenkin vaihtoehtoon.

Nykyisessä avoimen listan vaalitavassa äänestäjä ei voi tietää etukäteen, ketkä ehdokkaat ehdokaslistoilta tulevat valituiksi. Äänestäjä voi silti yrittää pelata äänensä siten, että kaikista ehdokkaista huonoin ei tulisi valituksi. Suljettuun listaan perustuvista vaaleista seuraisi väistämättä, että jos ehdokaslistan kärjessä on kansan mielestä huonoin ehdokas, niin ainoa keino estää hänen läpipääsynsä on olla äänestämättä kyseistä puoluetta.

Käytännössä tämä menettely ei tuota tulosta, koska mitä todennäköisimmin vain harva äänestäjä alkaisi taktikoida äänestämistään niin paljoa. Huonoin ehdokas, joka on keinolla tai toisella päässyt listan kärkinimeksi, tulisi varmasti valituksi, jos kyseessä ei ole aivan mitättömän pieni puolue.

Mainitussa Turun Sanomien artikkelissa todettiin, että unionin ”muutossuuntaus on pikemminkin avoimesta listasta suljettuun kuin toisinpäin”. Suomen kaltaisessa maassa muutos tultaisiin luultavasti toteuttamaan puolueiden keskeisillä päätöksillä eduskunnassa ilman, että kansan tahto näkyisi vaalitavan muuttumisessa mitenkään. Artikkelissa puhemies Paavo Lipponen (sd.) ja professori Tapio Raunio puolustivat suljettua listavaalikäytäntöä. Eurokansanedustajaehdokas Ari Vatanen (UMP, Ranska) sen sijaan piti listavaalikäytäntöä raadollisena ja kansanvaltaa nakertavana. Lisäksi listavaalit estäisivät puolueen uudistumisen.

Kuvaavaa on, että Lipponen ja Raunio eivät kertaakaan ole olleet ehdokkaina maassa, jossa suljettu listavaali olisi käytössä. He eivät voi puhua todellisella kokemuksella aiheesta. Sen sijaan Vatanen on nytkin ehdokkaana Ranskassa ja arvostelee suljettua listavaalia, vaikka on itse puolueensa listalla toisena ehdokkaana ja siitä syystä lähes varma läpimenijä. Jo tämän pitäisi kertoa jotakin.

Mainokset
Kategoria(t): 2004, suomeksi, Turun Sanomat Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s